Polyesteri-polyamidiseokset suorituskykyisiin lämpökatkaisijoihin

Termiä "Polyester Polyamide" voidaan käyttää viittaamaan kahteen erilliseen materiaalikäsitteeseen, joista kumpikin edustaa suorituskykyisiä polymeerijärjestelmiä. Ensinnäkin se voi kuvailla tiettyä kopolymeerien tai polymeeriseosten luokkaa, joiden rungossa on kemiallisesti sekä esteri (-CO-O-) että amidi (-CO-NH-) -ryhmiä. Näitä materiaaleja kehitetään saavuttamaan ainutlaatuinen ominaisuusprofiili, joka hyödyntää molempien polymeeriperheiden etuja. Esteriryhmät voivat parantaa hydrolyysikestävyyttä, UV-kestävyyttä ja vähentää kosteuden absorptiota verrattuna tavallisiin polyamideihin, kun taas amidiryhmät säilyttävät korkean lujuuden, sitkeyden ja lämpövastuksen. Tällaisia kopolymeerejä kehitetään usein erityissovelluksiin, erityisesti silloin, kun puhdistetun polyamidin rajoitukset (esim. korkea kosteuden imeytyminen) ovat huolenaihe. Toiseksi, ja yleisemmin teollisuudessa, termi "Polyester Polyamide" voi viitata erillisten polyesteri- (esim. PBT, PET) ja polyamidi- (esim. PA6, PA66) polymeerien fysikaaliseen seokseen. Hyödyllisen seoksen valmistaminen on haastavaa, koska nämä polymeerit ovat perimmiltään keskenään sekoittumattomia, mikä voi johtaa faasierottumiseen ja heikkoihin mekaanisiin ominaisuuksiin. Siksi yhteensopivuutta parantavat aineet (compatibilizers) ovat välttämättömiä stabiilin morfologian saavuttamiseksi ja varmistaakseen hyvän adheesion faasien välillä. Tällaisten seosten tavoitteena on usein raaka-ainekustannusten alentaminen, tietyt ominaisuudet kuten kemikaalikestävyyden parantaminen tai ominaisuusprofiilin räätälöinti sellaiseen sovellukseen, jota kumpikaan polymeeri yksin ei pysty täyttämään optimaalisesti. Kummassakin tulkinnassa kyseessä ovat edistyneet materiaalit, joita tavallisesti käytetään vaativissa sovelluksissa, kuten autoteollisuuden moottoritilassa olevissa komponenteissa, sähköjärjestelmissä ja erikoistuneissa teollisuusosissa.