Yksiruuvipurskureiden ja kaksiruuvipurskureiden välinen teknologinen ero edustaa yhtä perustavanlaatuista jakoa polymeerien käsittelylaitteissa, ja kumpikin alusta tarjoaa erityisiä etuja tietyille sovelluksille. Yksiruuvipurskureiden toiminta perustuu suhteellisen yksinkertaisiin mekaanisiin periaatteisiin, joissa pyörivän ruuvin ja paikallaan olevan putken välinen kitka siirtää materiaalia eteenpäin samalla tuottaen lämpöä viskositeetin aiheuttamalla hajotuksella. Tämä suoraviivainen ratkaisu tuottaa kestäviä, kustannustehokkaita koneita, jotka soveltuvat jatkuvaan esivalmisteltujen materiaalien prosessointiin putkipurskauksessa, levyjen valmistuksessa ja kuitujen pyörittämisessä. Rajoitukset liittyvät heikkoon sekoituskykyyn, materiaalin virtausten herkkyyteen ja rajalliseen haihdutuskykyyn. Toisaalta kaksiruuvipurskureilla, erityisesti samansuuntaisesti pyörivillä limittäisrakenteisilla malleilla, on positiivinen siirtovoima, modulaarinen rakenne, joka mahdollistaa tarkan ruuvikonfiguraation mukauttamisen, sekä voimakas sekoitus erikoistuneiden taivutuslohkojen avulla. Nämä ominaisuudet tekevät niistä välttämättömiä täyteaineiden, vahvisteiden tai useiden polymeerifaasien sisältävissä yhdistelmäsovelluksissa, reaktiopurskautuksessa ja haihtuvien komponenttien poistossa. Prosessinohjauksen näkökohdat eroavat merkittävästi: yksiruuvipurskureissa on huolellisesti tasapainotettava lämpötilaprofiilit ja ruuvisuunnittelu vakauden saavuttamiseksi, kun taas kaksiruuvipurskureilla voidaan säätää laajasti sekoituksen voimakkuutta, asettumisaikaa ja energiansyöttöä ruuvikonfiguraation muutoksilla. Käyttökustannuksiltaan yksiruuvipurskureihin suosivat pääomakustannukset ja ylläpidon yksinkertaisuus, kun taas kaksiruuvijärjestelmät tarjoavat arvoa prosessijoustavuuden ja formulointimahdollisuuksien kautta. Viime aikoina on havaittu yhdistymistrendiä, jossa yksiruuvimalleihin on lisätty kehittyneempiä sekoitusosia, kun taas kaksiruuvivalmistajat kehittävät kustannustehokkaampia versioita tietyille markkinoille. Valintaprosessin on otettava huomioon materiaaliominaisuudet, tuotemääritykset, tuotantotilavuus ja tulevat joustavuusvaatimukset, ja monet toiminnot hyödyntävät molempia tekniikoita täydentävissä rooleissa tuotantoympäristössään. Perustoimintaperiaatteiden ja kykyrajojen ymmärtäminen kummassakin teknologiassa mahdollistaa optimaalisen laitteiston valinnan, jolloin koneen ominaisuudet vastaavat tarkasti tietyitä prosessivaatimuksia.